Leppänen Arkkitehdit esillä Rakennuslehdessä
Leppänen Arkkitehdit esillä Rakennuslehdessä
03.10.2025 julkaistussa Rakennuslehdessä juttu Kari Leppäsestä ja Leppänen Arkkitehdeist.
Hyvin lähellä on ollut. Näin vastaa helsinkiläinen arkkitehti, yrittäjä Kari Leppänen, kun häneltä kysyy, onko tässä suhdannealhossa käynyt mielessä oman yrityksen, Leppänen Arkkitehdit Oy:n, myyminen.
Isommat yritykset ostavat hyvät referenssit ja osaamisen omaavia pieniä yrityksiä. Se on suunnittelualalla jatkuva trendi.
”En aja myynnissä käärmettä pyssyyn. Nyt olisi kuitenkin tuhannen taalan paikka ryhtyä varautumaan suhdannenousuun – tavalla tai toisella. Haluan vielä nähdä tulevan nousun”, työstään nauttiva yrittäjä sanoo.
Aika ei totisesti ole ollut helppo. Toimisto on ollut suunnitellut uudisasuntokohteita, mutta monet hankkeet eivät nyt lähde liikkeelle. Korjausrakentamisen painoarvo on kasvanut työkannassa, ja toimisto laatii lisäksi myös rakennushistoriaselvityksiä.
Nyt yrityksellä on työn alla muun muassa Espoon Matinkylässä kahden 17-kerroksisen asuinkerrostalon julkisivuhanke, jossa vanhat sandwich-elementit puretaan ja tilalle rakennetaan uudet julkisivut klikkerilankusta. Talot on rakennettu 1970-luvulla.
Leppäsen mukaan toimisto olisi mieluusti laajemminkin mukana aluekehityshankkeissa, jotka korjausrakentamisen lisäksi sisältävät täydennysrakentamista.
Hankala aika näkyy liikevaihdossa, joka Leppänen Arkkitehdeillä laski noin 26 prosenttia vuonna 2024. Muutama yrityksen arkkitehti on lomautettuna, ja toimisto on muuttanut Espooseen edullisempiin toimitiloihin.
Kari Leppänen uskoo, että vahvat ja osaavat toimistot pärjäävät, vaikka välillä onkin vaikeaa. Yrittäjänä hän on nähnyt monet kriisiajat. ”Yrittäjyys vaatii lehmänhermoja.”
Hänestä olisi hienoa tarjota valmistuville nuorille arkkitehdeille töitä, mutta nyt siihen ei ole mahdollisuutta. Nuorten työtilanne on huono koko alalla. Se on ikävää, koska kokemuksen saaminen olisi tärkeää.
Jotain valonpilkkuja on silti markkinassa. Tarjouspyyntöjä on tullut Leppäsen mukaan tänä vuonna viime vuotta enemmän esimerkiksi korjausrakentamisessa.
Toimisto on verkostoinut alan toimijoiden kanssa, ja yhteistyöverkoston puitteissa yritykset tekevät yhteisiäkin tarjouksia. Kilpailutuksissa vaatimukset voivat olla hänestä suunnittelijoille kohtuuttoman tiukatkin.
”Pieni toimija ei pysty niitä täyttämään. Siksi yhteistyö on tärkeää.”
Leppänen harmittelee sitä, että useassa tarjouskilpailussa on tärkeimpänä kriteerinä hinta. Silloin suunnittelun resurssit uhkaavat jäädä pieneksi ja lopputulos ei ole hyvä.
Arkkitehdin työ ja yrittäjyys on Kari Leppäselle kohtalon tuoma. Hänen isänsä arkkitehti Kaarlo Leppänen teki pitkän uran ja työskenteli Alvar Aallon toimistossa toimistopäällikkönä. Isällä oli myöhemmin oma arkkitehtitoimisto.
”Kasvoin arkkitehtuurin keskellä. Työskentelin isän toimistossa, mutta olen pyrkinyt erottautumaan hänestä ja Aallosta ja kulkemaan omaa polkua”, Leppänen korostaa.
Finlandiatalo yhdisti isää ja poikaa. Kaarlo Leppänen työskenteli Aallon toimistossa, kun tämä vastasi toimistopäällikkönä arvorakennuksen suunnittelusta. Nuorena arkkitehtinä Kari Leppänen pääsi puolestaan suunnittelemaan isänsä rinnalla Finlandiatalon sisäpuolista peruskorjausta, joka valmistui vuonna 2001.
Oman arkkitehtitoimiston Leppänen perusti jo vuonna 1989. Projekteja on kertynyt jo yli 500. Toimisto on suunnitellut muun muassa Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevan Didrichsenin taidemuseon peruskorjauksen.
Yksi hankkeista oli Vantaan oikeus- ja poliisitalon laajennus, joka tuli isältä pojan toimiston suunniteltavaksi sairastumisen takia. Isä tuotiin pyörätuolissa katsomaan rakennusta sen valmistumisen jälkeen.
”Hän katseli salissa ympärilleen tyytyväisenä. Ajattelen hänen pohtineen, että pojasta on tullut mies.”
Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen yhdistyi vuonna 2005 osaksi Kari Leppänen Arkkitehtejä. Se kytki toisiinsa kahden sukupolven elämäntyön.
Suomen tila huolettaa 40 vuotta arkkitehtina työskennellyttä Leppästä. Ihmiset ovat käpertyneitä itseensä ja jokseenkin lamaantuneita. ”Yhteiskunta tarvitsee nyt herättäjiä ja innovoijia. Arkkitehtuurin ja rakennusalan pitää olla siinä joukossa.”
Esimerkkinä innovoinnista hän mainitsee valaistuista lasikuutioista toteutetun ympäristöteoksen ”KIDE” Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoden osana vuonna 2000 jonka hän suunnitteli yhdessä Peter Ch. Butterin ja Dusan Jovanovicin kanssa.
Ympäristötaiteen säätiö palkitsi sen Vuoden 1999 Ympäristötaidekohteena. Työ sai alkunsa rikkinäisestä lasilevystä, jota arkkitehdit tutkailivat toimistossa inspiroituneina.
Hän kuvaa olevansa innovoiva ihminen. Mitä tiukempi paikka, sitä enemmän hän haluaa kehittää jotain uutta. ”Minussa on lapsen intoa.”
Arkkitehtuuriin hän kaipaa enemmän rohkeutta tehdä inhimillistä eli esimerkiksi mittakaavallisesti pienempää kuin nyt tehdään. Rakentaminen ei saa olla liian tiivistä. ”Meidän pitäisi katsoa tarkemmin, mihin tehokkaampi ja korkeampi rakentaminen sopii.”
Hänestä esimerkiksi Helsingin Keski-Pasilaan voisi hyvin rakentaa radan päälle.
Toimiston liikevaihto oli 0,4 miljoonaa euroa vuonna 2024. Se työllistää neljä henkeä.
Suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Didrichsenin taidemuseon peruskorjaus, Finlandiatalon sisäpuolinen korjaus, Honkanummen kappelin ja Hietaniemen kappelien korjaukset sekä Tapiolan ostoskeskuksen remontti. Tänä päivänä useat taloyhtiöiden korjausrakentamishankkeet työllistävät toimistoa. Toimiston erityisosaaminen on suojeltujen arvorakennusten korjaussuunnittelu.
Kari Leppänen valmistui arkkitehdiksi vuonna 1995 Oulun yliopistosta. Hän on työskennellyt ennen valmistumistaan useassa eri arkkitehtitoimistossa sekä Oulussa että Helsingissä.
Oman toimiston Leppänen perusti ensin avoimena yrityksenä vuonna 1989 ja vuonna 2002 siitä tuli osakeyhtiö. Myöhemmin siihen liitettiin Kaarlo Leppäsen toimisto. Näin syntyi Leppänen Arkkitehdit vuonna 2018.
